Puolivuotiaat :)

Nea alkoi selailla kuvia pennuista ja muistui samalla mieleen, että pempulathan täyttivät 7.10 6kk. Niin se aika vaan menee nopeasti. Haikeana sitä kuvia katsoo ja miettii, että voi kun nää olis vielä tuollaisia pikkupötkylöitä <3 Tässä Nean otoksia pikkuisista tuolta ihanalta ajalta <3

Emman taipparit

On aivan unohtunut kertoa Emman taippareista. Emman kanssa ensikertalaisina osallistuimme spanielien taipumuskokeisiin Mikkelissä 22.8.15. Taipumuskokeessa on tarkoitus kartoittaa koiran käyttöominaisuuksia sekä todeta onko koiran luonne ja käyttäytyminen rodulle tyypillinen.  Spanielithan ovat alkujaan jalostettu metsästäjän avuksi ylösajavana ja noutavana koirana. Lisäksi englanninspringerspanieli on rotu joka tarvitsee hyväksytyn taipumuskokeen tullakseen Suomen muotovalioksi, pelkkä näyttelymenestyminen ei siis valioitumiseen riitä.

 Päivä alkoi ilmoittautumisella ja aamukahvilla. Spanieleita paikalla n. 20. Kahvittelun jälkeen arvottiin kilpailunumerot ja tuomarit osallistujille. Emman kanssa saimme numeron 9. Ryhmät jakaantuivat kahteen ja päivä alkoi. Kokeessa on viisi osiota joista kaikki on suoritettava hyväksytysti läpäistäkseen taipumuskokeen. Yhdenkin osion mokaaminen niin koe on hylätty. Arvostelun saa vasta kokeen lopussa, kaikki osiot suoritettuaan.

 Ensimmäisenä kokeena oli koiran sosiaalinen käyttäytyminen. Tässä osiossa katsotaan miten koira käyttäytyy toisia koiria ja ihmisiä kohtaan. Koira ei saa olla aggressiivinen ja hyökkäävä, arka. Koirakot kävivät piiriin, jokainen vuorollaan kiersi toisten koirien ohi ympyrän jonka jälkeen tuomarin puhutteluun ja tervehdykseen. Tuomari seuraa koiria ryhmässä ja yksittäin koko kokeen ajan. Lisäksi tuomari tarkkailee myös yleistä tottelevaisuutta koko kokeen ajan. Koiran on oltava ohjaajansa hallinnassa, esim. annettava käskystä kytkeä itsensä. Emma suhtautui hienosti toisiin koiriin ja ystävällisesti heilutteli häntää tuomarille.

 Tämän jälkeen lähdimme tuomarin perässä ajelemaan kohti toista koetta, maasto-osuutta jossa testattiin koiran haku ja laukaus. Tarkoituksena on todeta, haluaako koira työskennellä maastossa ja olla yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Koiran tulee etsiä riistaa tai riistan jälkiä vainunsa avulla haulikon kantamassa (alle 30m), pitäen kontaktia ohjaajaansa. Koira ei saa myöskään pelätä siitä n. 25m päästä ammuttavaa haulikon laukaustakaan.
 Odotimme vuoroa kun yksi koirakko kerrallaan suoritti koetta. Tässä vaiheessa minua alkoi jännittää, Emmaa ei ollut kovinkaan paljoa totutettu haulikkoon. Metsään menimme tuomarin luo kun meidät käskettiin. Tuomari käveli meidän takana haulikko olalla ja antoi luvan päästää koira irti. Emma irtaantui hienosti ja alkoi tehdä laajaa hienoa hakua. Itse kävelin siksakkia metsässä hissukseen puhumatta koiralle. Äkkiä kajahti laukaus. Taisin vähän säpsähtää itsekin sitä, oletin että tuomari kertoo kun ampuu. Emma pysähtyi laukauksesta ja vähän aikaa ihmetteli sitä. Tuli sitten minun luo ja ei enää irtaantunut. Pientä lenkkiä teki mutta aika likellä minua. Ajattelin, että tämä oli nyt sitten tässä. Haku loppui. Tuomari pyysi hetken pääsätä kytkemään koiran ja lähdimme metsästä pois seuraavan koirakon tullessa omaa koetta suorittamaan. Tässä vaiheessa oli pieni tauko jonka aikana veimme koirat lepäämään ja juomaan ja hieman juotavaa ja lepoa itsellekin. Päivä oli tosi helteinen, vettä meni koirille ja itsellekin päivän aikana litroja. Tukikohtamme oli metsästysmaja lyhyen matkan päässä. 

Sitten kohti kolmatta osuutta, jäljestystä. Jäljestyksessä on tuoreella kanilla tehty L- kirjaimen muotoinen 120m pitkä laahausjälki, jäljen päässä kaatona kani. Koira laiteaan 6m jälkiliinaan ja tuomarin luvalla jälki aloitetaan. Emma oli hyvin innokas jäljelle lähtijä, jouduin ihan pitelemään sitä ettei mennä liian innokkaasti. Menimme lähtöön ja tuomari antoi luvan työskentelyyn. Emma jäljesti innokkaasti maa- ja ilmavainulla, itse tulin jälkiliinan päässä perässä koiraan ja sen vainuun luottaen. Tuomari kulki perässämme koetta seuraten. Yllättäen Emma pysähtyi viereeni ja alkoi haukkua vihaisesti karvat pystyssä. Tuomari oli käskenyt jäljen tekijän jäämään maastoon odottamaan ja tämä jäljen tekijä olikin sitten päättänyt jäädä kyykkyyn lähelle kaatoa. Emma haukkui jalkojeni juuressa. Pelkäsin koko ajan, että se säntää jäljen tekijän luokse, että se jäljestys olisi sitten siinä. Huokailin. Tuomari sanoi, että olipa moka pyytää jäljen tekijä jäämään kaadon lähelle. Hän kehoitti miestä poistumaan kaadolta vähäeleisesti ja neuvoi minua, että annan koiran rauhoittua jonka jälkeen saan antaa sille käskyn mennä kaadolle joka jo näkyi. Onneksi Emma rauhoittui heti kun mies meni pois ja käskin sen kaadolle. Hienosti meni kaadolle ja nappasi kanin suuhunsa. Tuomari nauroi, että todellakin jänö oli Emman saalis! Tuomari vielä harmitteli, miten tyhmää olikaan ollut jättää jäljen tekijä kaadon läheisyyteen. Onneksi Emma toimi kuitenkin fiksusti. Olin tosi ylpeä siitä!

Viimeinen osuus kokeesta oli sitten vesityö. Siinä koiran on uitava halukkaasti vähintään 5m pois rannasta ja noudettava veteen heitetty riistapukki tuoden ohjaajalle käteen. Tässä osiossa saadaan käyttää kahta riistapukkia ja osiossa on enimmäisaika, muistaakseni 10 min. Koira on kytkettynä ja irroitetaan ja kytketään uudelleen kiinni tuomarin käskystä. Tässä osiossa koiraa saa sanallisesti innostaa ja kehoittaa noutamaan riistapukki vedestä.

Menimme vuorotellen koirakko kerrallaan tuomarin luo rantaan. Sydän pamppaillen menin omalla vuorollamme. Tätä osiota jännitin kaikkein eniten. Emma on kova uimaan mutta riistapukin hakeminen vedestä on eniten teettänyt meillä harjoituksissa töitä. Sain luvan irroittaa koiran hihnasta ja heittää riistapukin veteen. Emma meni innokkaasti veteen mutta ui lenkin ja pukin edestä kääntyikin takaisin rantaan pukkia tuomatta. Innostin sitä menemään veteen uudelleen ja hakemaan pukkia. Jälleen ui lenkin ja palasi pukitta takaisin. Otin toisen pukin ja heitin sen veteen. Viimein Emma tuntui tajuavan mitä siltä haluan ja haki rristapukin vedestä ja toi sen minulle käteen. Hienoa! Koe oli siis ohi ja minä olin kyllä itse ihan sippi! Osin varmaan jännittämisestäkin. Kohti metsästysmajaa ja ruokailua jonka jälkeen olisi tulokset. Majalla syötimme ja juotimme koirat ensin jonka jälkeen ruokailimme itse. Koe oli hienosti järjestetty Kaakkois-Suomen Spanielikerhon toimesta ruokailuineen. 

Emman taipumuskokeen arvostelu oli seuraavanlainen:

Sosiaalinen käyttäytyminen; Emma suhtautuu avoimesti ihmisiin ja rauhallisesti toisiin koiriin. Hyväksytty.

Haku ja laukaus; Emma aloittaa nopea vauhtisen sopivan laajan hieman pistomaisen maa- ja ilmavainuisen haun joka kattaa maaston hyvin. Laukauksen jälkeen Emma kävelee ohjaajan vieressä tai takana. Haku ei ala uudestaan. Hylätty.

Jäljestys; Emma jäljestää jäljen maa- ja ilmavainulla rauhallista vauhtia välillä pysähdellen. Kulma tarkasti. Hetken pysähdys jäljen tekijän huomatessa, mutta jatkaa kaadolle jota nuuhkii. Hyväksytty.

Vesityö; Emma kastautuu, mutta ui pieniä lenkkejä

 pitkän pitkän harkinnan jälkeen hakee viime minuutilla toisen pukin ohjaajalle käteen. Hyväksytty.

Tottelevaisuus; Emma on tottelevainen koira. Hyväksytty.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma; Vähäeleinen ja rauhallinen toisiinsa luottava pari. Harjoitusta laukauksesta lisää ja tuloskin paranee.

Kokonaisuusarvostelu siis hylätty. Mutta olipahan mukava päivä. Mukavia ihmisiä ja hyvä henki porukassa. Ja ennekaikkea ensikertalaisille tuli kokemusta ja harjoitusta. Ensi vuonna yritetään varmasti uudelleen. Ja enemmän treenaamista alle. Tosi ylpeä olen Emmasta. Tyttö oli koko päivän ihan super! Ja varmasti teki parhaansa. Minua nauratti kovasti tuo tuomarin lause vähäeleisestä ja rauhallisesta parista :D Itse olen kyllä yleensä kaikkea muuta kuin vähäeleinen ja rauhallinen mutta kaippa sitten kisoissa tsemppasin sen verran etten huitonut ja meuhkannut ja sählännyt, ainakaan liikaa :D 

Pilkkumahat :D

Pientä päivitystä tähän väliin. Mustat tytöt tässä pikkuisen huilaavat lenkin jälkeen. Aika pian, muutaman päivän päästä näistä kuvista Bella muutti omaan kotiin Tarjan perheeseen, Lulu siskonsa luokse :) Tytöillä on mennyt tosi hyvin, perheeltä on tullut viestiä, että Lulu on kaksikon viilipytty ja Bella vilkkaampi, tasapainottaavat siis hyvin toisiaan :) Nyt on siis Ellin viisikko koko sakki maailmalla!